Aiemmin kirjoittelin yleisemmin käsitöistä ja etenkin omalla kohdallani niiden historiasta. Nyt päästään sitten erään lempineulomukseni pariin, eli sukkiin. Minähän mainitsin inhonneeni niitä aiemmin, koska se kantapää! Mutta onneksi minulla on ollut suuri kunnia tutustua ihaniin ihmisiin ja käsillätekijöihin ensin ircin kautta, sittemmin blogien ja vielä myöhemmin ravelryn kautta. Tuskailin vuosia sitten sitä kantapäätä ja sain vinkin kokeilla tiimalasikantapäätä. Ja uskotteko, että siitä aukesi minulle sukanneulojan taivas.
Elettiin vuotta 2006 muistini mukaan. Silloin minua muistutettiin Ullassa julkaisusta tiimalasikantapään ohjeesta. Ja kas, sehän toimi! Opettelin siis neulomaan tiimalasikantapään ja sittenhän niitä sukkia syntyi.
 |
| Ensimmäiset tiimalasikantapääsukkani. |
Tosin opettelin hetken päästä myös muunlaisia tapoja kantapään tekoon, koska se suurin mörkö ja peikko oli säikytetty pois. Ullassa onkin julkaistu sukkaekstra, jossa on kerrottu erilaisista tavoista tehdä kantapää. Oma suosikkini tällä hetkellä on ranskalainen kantapää.
Moni muuten tuskailee sen kanssa, että tulee reikiä, kun poimii kantapäälapun reunoista silmukoita. Minä olen ratkaissut ongelman niin, että neulon 2-3 silmukkaa aina oikeaa molemmissa reunoissa. Silloin se silmukan poimiminen on paljon helpompaa ja ne saa poimittua siististi. En myöskään nosta sitä kerran neulottua lankaa puikolle, vaan vedän uudella langalla uuden silmukan puikolle.
Toinen minulle vaikea asia on ollut se, että pitää tehdä kaksi täsmälleen samanlaista kappaletta. Onneksi tähänkin on ratkaisu olemassa. Se on nimeltään taikalenkki eli magicloop. Siihenkin löytyy ohjeita ja vinkkejä myös netistä, esimerkiksi Ullasta. Myös Youtubessa on videoita, tässä yksi. Marplen elämässä -blogissa on ohjeistettu yksi tapa siitä, miten voi tehdä kaksi yhtä aikaa macigloopilla. Myös varpaista aloittaen löytyy ohjeistusta Heidin blogista englanniksi.
Magicloopilla voi tehdä siis yhden tai kaksi kappaletta pyörönä. Itse teen useimmiten molemmat sukat yhtäaikaa. Teen myös esim. pipoja, hihoja, lapasia.. Eli kaiken mahdollisen. En käytä sukkapuikkoja enää ollenkaan, pelkästään pitkiä pyöröpuikkoja.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan erilaisia tapoja neuloa sukka. Tietysti sukka on aina tietynmallinen: eli varsi, kantapää, terä ja kärkikavennus. Mutta erilaiset variaatiot ovat mahdollisia. On myös ohjeita, joissa kantapää tehdään viimeiseksi. Joskus on myös hyvä "nurjistaa" ajatuksia ja aloittaa varpaista.
2 kommenttia:
Mahtava juttu, että on olemassa erilaisia kantapäitä! Nytkin teen toisia tiimalasikantapäitä peräkkäin, vaikka olen yleensä sen "tavallisen" kantapään kannattaja. Mutta tiimalasi on suosikkini silloin, kun teen sukat kärjestä alkaen, saan jotenkin parhaiten istumaan sen sukkaan silloin. Sitten kun sukan tekee "oikein päin", niin kantapääksi käy melkein mikä vaan, ainakin minun mielestäni.
Sinun "joulukalenterisi" on kiva, kun täällä ei ole pelkkiä joulujuttuja, vaan ihan joka-aikaisia ajatuksia, varsinkin nämä käsityöjutut on mukavia. Kaikki joulujutut minulla on tapana skipata äkkiä ohi, ja on tosiaan sellaisiakin blogeja, joihin tupsahtaa tässä kuussa joka päivä joku ärsyttävä joulujuttu esiin. Kiitos siis tästä sinun versiostasi, näitä on kiva lukea ja sopivat myös epäjouluihmiselle! :)
Minä olen tykännyt varpaista alottaessa "Gusset Heel"istä, en tiedä sitä suomeksi, ei varmaan edes ole olemassa nimeä. Se on Wendy D. Johnsonin käyttämä tapa (tai yksi tavoista siis). JOs nyt oikein tavasin niin tässä on siihen ohje http://media.wendyknits.net/knit/FingeringweightSocks.pdf
Ja kiva kuulla, että "kalenteri" miellyttää. En ole niin jouluihminen, että jokaiselle päivälle riittäisi aihetta joulusta, mutta toki se kulkee myös mukana tässä. Myös joulun aika on sitä tavallista elämää ja siihen liittyviä asioita.
Lähetä kommentti