Tämä huivi on aloitettu Saksassa. Ensin en ymmärtänyt mitä piti tehdä. Lapsi halusi juuri oranssia ja violettia. Äiti käsittää, että raitoja. Aloittaa huivin. 10cm neulomisen jälkeen lapsi katsoo järkyttyneenä: "ÄITI!! MITÄ sä teet?? Ei tuommoista!! Ei raitoja, etkö sä ymmärrä, että sun piti neuloa ne langat YHTÄ AIKAA??".
Aijjaa, uus yritys. Tällä kertaa 20cm päästä.
"Äiti! Tuo on ihan liian kapea tuo huivi!"
Äiti purkaa ja aloittaa alusta. Langat loppuvat.
"ÄITI!! Tää on ihan liian lyhyt!" Niinpä.
Ja koko kaupungista ei meinaa löytyä oikeaa lankaa, ei mistään. Ja se lähilankakauppa, johon jäi 1 kerä kumpaakin, on tietysti juuri silloin aina suljettu, kun sinne ehtisin. Toiseksi viimeisenä päivänä ennen muuttoa vihdoinkin onnistaa ja onneksi kukaan muu ei ole huolinut lapsen unelmalankoja.
Ja yli kuukausi muuton jälkeen äiti saa tehtyä ne puuttuvat 20cm, jolloin huivi on lapsen mielestä se Täydellinen Huivi.
Tosin en olisi tarttunut tähän, jos ei olisi loppunut lanka toisesta työstä..
Se on vähän keskeltä kasassa ja päällekkän, ei ihan täydessä mitassaan.
Lankana, Brazilia, oranssi ja violetti
Menekistä ei ole tietoa, yhdet täydet kerät ja toisista keristä vähän lisää
Puikot oli 6mm 60cm pitkät pyöröt
Ja sitten jotain, johon sain vaan eilen aamulla inspiraation:
Lapselle lapaset paksusta langasta. Tosin joku idiootti ei pitänyt huolta, että lapsi ottaa lankaa 2 kerää. Lapsihan tyytyi yhteen. Ja näin siinä kävi..
No, kaupasta saa onneksi hyvää palvelua ja puhelinsoitolla varasin lankaa lisää, toisella puhelinsoitolla komen.. eikun pyysin äitiä noutamaan langat ja tuomaan ne minulle.
Lanka tuskin on samaa värjäyserää, mutta ihan sama, kunhan edes värinumero on sama.
Huomenna pääsen jatkamaan. Lapsi jo odottaa, pitäisi koko ajan kädessä keskeneräisiä lapasia, koska ne on niiiin ihanat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti