torstai 1. maaliskuuta 2007
Arvontaan osallistuminen STOP!
No niin, vastauksia on tullut kiitettävästi! Tosi kiva juttu :)
Katson ehdinkö arvoa vielä tänään, tässä on näitä lähtötohinoita nyt. Mutta älkää hermostuko, arvon kyllä, viimeistään reissun jälkeen! Hiukan kärsivällisyyttä nyt vain ;)
Olemme tosiaan matkalla Suomeen ja me olemme kipeitä. Eilen kävimmekin sitten lääkärissä. Mutta kova tarkoitus on huomenaamulla kukonlaulua ennen päästä lähtemään matkaan. Oma vointi alkaa olla hiukan parempi, neitikin vaikuttaa voivan paremmin. Tehokkaita troppeja ;) Vaikka yleensä en täällä muusta kirjoitakaan kuin käsitöistä, niin pakko kehua meidän lääkäriä :) tosi kiva, aikaa on, ja hoiti jo vastaanotolla mua jollain luontaisjutuilla (korvaa ja poskionteloita). Lisäksi lapselle poskiontelotulehdukseen homeopaattista valmistetta samoin yskään jotain sellaista. Tosin molemmille tuli myös antibiootit. Tosin normaalitilanteessa ei olisi, mutta kun painaa tuo matka päälle. Nyt tulee sitten syötyä varmaan vähän turhaan antibiootit, ei ole ihan pikkujuttu sekään, yleensä olen sitä mieltä että antibiooteille on paikkansa ja aikansa ja joka vaivaan ei niitä tarvi. Tähänkään ei periaatteessa (molemmilla korvatulehdus), vaan sitä olisi voitu seurata, mutta kun tuo matka.. Ja me todellakin haluamme päästä reissuun.
Hih ja kukaan ei varmaan arvaa mitä minulla alkoi tehdä yksi päivä mieli! Rössypottuja ;) oululaiset ehkä tietääkin mitä ne on.. Rössy on veripalttua. Semmoista keittoa, en ole syönyt kahteen vuoteen. Mutta muistelen sen valmistuksessa käytettäsvän viljaa, joten taitaa jäädä väliin :(
Kaaliruokia oli aika moni ehdotellut, niitä tulee syötyä meillä paljon, ovat herkkua. Samoin hernekeittoa keitellään silloin tällöin. Perunarieskaa mies toi tytölle viime reissusta, sitä olen itsekin joskus leiponut. Ohrarieskaa viime kesänä olen syönyt (ja puhun nyt niistä Oulun rieskoista, eli semmosista littanoista ;)) ), sitä ei meillä tyttö voi syödä ja itsekään en nyt.
Maksalaatikkoa meillä on neiti kaipaillut välistä kovastikin, on hänen herkkuaan, Saarioisten rusinaton nimenomaan. Aito oikea ruisleipä (vain vettä, ruista ja suolaa) on sekin kaipauslistalla aina välistä.
Ja talvesta odotamme mäen laskua, tarkoitus olis myös jos neiti pääsis luistelemaan, hiihto on epävarmaa, emme taida viikon takia hommata suksia, mutta pitää vielä katsoa. Itse voinen vähän kokeilla äidin suksia pitkästä aikaa.. Ulkoilua, mäen laskua.. Eiköhän me reilu viikko saada siellä sujumaan.
Mutta blogi nyt vaikenee siis reiluksi viikoksi, ellen ehdi arvontaa suorittaa. Nauttikaa tekin kevään alusta!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti