lauantai 20. elokuuta 2011

Ja taas valmista!


Täällä on ihan huima vauhti ;)

Siskon syntymäpäivälahja valmistui vain lähes kuukauden myöhässä.. Joten se siitä vauhdin illuusiosta. Mutta lahjaksi siis siskon toiveesta huivi. Toivoi violettia ja lankalaatikossa oli hyvin marinoitua Wollmeisea, joka on odottanut arvoistaan mallia ja saajaa varmaan pari vuotta. Nyt vihdoin raskin neuloa ensimmäisen Wollmeiseni. Ihanaa neulottavaa, ihana väri ja ihana malli. Tää oli tosi kiva tehdä.

Ohje on Peacock Shawlette ja Kitman Figueroa, ostettavissa Ravelrysta. Lankana on Wollmeise 100% Merino Super Wash. Puikot tais olla 4mm.

Nyt huivi pitäisi enää toimittaa saajalleen.
Huomatkaa muuten myös lapselle ompelemani mekko viime kesältä. On muuten ollut suosittu. Kohta vaan ihan liian pieni :(

perjantai 5. elokuuta 2011

Neule!

Oho, täällä on jotain esiteltävää. Olen saanut jotain valmiiksi, nimittäin lapselle tunikan tai jonkun sellaisen. Piti tehdä Turmeric itselle, mutta sitten aloin pelätä, että lanka ei riitä. Teinkin pienimmän koon. Lapsi ja anoppi olisivat halunneet kumpikin sen, lapsi sen sitten sain. Sitten päätin, että siitä tuleekin vähän pidempi ja kaikkea muuta. Noh, se on melkeen Turmeric:

Ohje on siis Veera Välimäen alunperin, mutta muokattu. Langasta ei hajua, puikot tais olla 4mm.
Tuohon eteen vielä haluaisin isohkon napin, mutta sellaista ei vielä ole.

Seuraavaksi puikoilla on siskolle synttärilahja. Synttärit olivat jo reilu viikko sitten....

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Hihihi

Mä yritin virkata.
Sellaisen söpön ja ihanan etanan, kuten Annie obaachanin kirjassa Virkkaa amigurumi!
No, siitä tuli tämmöinen häijynnäköinen jäykkis :D
Eihän mulla edes vanua ollut. Täytteenä mun vanha ja kulunut (pesty!) sukka :D Siksi se on jäykkis.
Ja tuntosarvetkin lerpallaan. Ja mä mitään naamaa osaa kirjoa :D Olis tuo selkäkotilo saanu olla ehkä paksumpaa lankaa?

Mutta hauskaa on. Naurakaa tekin!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Villi luonto

Maalla asuessa takapihakin elää omaa elämäänsä. Aiemmin olen muistaakseni esitellyt takapihan sammakon ja oravan. Siilejäkin kesäisin on vaikka kuinka ja myös sorsaperhe viime kesänä käveleskeli takapihan läpi useampaan otteeseen. Lintuja on joka lähtöön ja nyt viimeisimpänä takapihallamme on liikuskellut jänispariskunta.

Poseerausta yhdessä.
Tarkastelua, huomaakohan joku?!

Käsitöitä en paljon viime aikoina ole saanut aikaiseksi, mutta olen kokeillut varovasti neulahuovutusta.

Mulla on nyt ihan mahtava harjoittelupaikka, opin siellä itsekin uusia kädentaitoja ;) Nimittäin tuo säkkikankaalla oleva kasvo on huovutettu siellä ja nuo kaksi muuta taas on harjoitelmia kotona. Ei oikein suju.. Ei ole ehkä mun laji tämä huovutus :D

Lapsen kanssakin harjoiteltiin. Lapsen toiveesta yritettiin huovuttaa pupuja. Kumpihan on äidin ja kumpi tyttären?
Toisesta tuli korvamato, toisesta ensin kissa, mutta lopulta kuitenkin pupu. Ja pupulle piti tehdä vielä huovutettu makuualusta.


Nyt ulkona sataa vettä, pullataikina kohoaa ja kohta töihin. Sain muuten jo tiedon kesätöistäkin, joten siltä osin voi huokaista jo helpotuksesta, ainakin jotain on tiedossa. Lisäksi opinnäytetyö on vauhdissa. Kyllä ne opinnot on paketissa vuoden lopussa!


lauantai 12. maaliskuuta 2011

Aurinkoa, lomaa ja valmiita neuleita

Vaikka opiskelutahti onkin kiivas, on täällä ehditty vähän lomailla ja nauttia auringostakin.
On käyty mökillä, jossa ei päässyt pihaan asti autolla..

Ei saa kuvata! Piiloutumista siis ;)


Takapihalla kävi utelias vieras. Kävi ihan kurkkimassa ikkunasta sisään, vaikka koputeltiin ikkunaan jne. Ei pelännyt yhtään.


Ja sen lisäksi on ehditty neuloakin. Tosin näistä tämä ensimmäisenä esiteltävä, eli Alina-huivi, on ollut kesken jo kohta puoli vuotta.. Aloitus on ollut nimittäin lokakuun lopulla. Minulla meni hermo, kun en saanut reunuksen silmukoita täsmäämään. Nyt päätin sitten vaan tehdä ajattelematta sen enempää ja valmiiksi tuli. Muutama pikkumoka, mutta näääh. Jos ne jotakuta vaivaa, niin voi purkaa ja tehdä uusiksi ;)



Lisäksi on valmistunut toinen Virna-pipo Jatan ohjeella. Lanka 7 veljestä, mallina laps. Huomatkaa keittiön pöytä, joka on valloitettu askartelukäyttöön...



EDIT:
Miksi google chrome ei anna muokata kuvien kokoa bloggerissa? Väkisinkin pitää ne isona, eikä anna tehdä mitään. Piti käydä firefoxilla muokkaamassa kuvat oikean kokoiseksi..

EDIT 2:
Jostain syystä kuvat eivät näy ainakaan minulla itsellä. Pahoittelen tätä ja yritän saada kuvat näkymään huomenna (sunnuntaina).

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Pipo!

Oho, mihin se sukkaputki hävis?
No, se on kesken kirjoneulesukkien muodossa.
Nämä ovat myös Wendy D. Johnsonin ohje, tällä kertaa Sanquhar Socks kirjasta Toe-up Socks for Every Body. Lankana on ihan Novitaa vaan, eli Ticoticoa mustana ja valkoisena. Kivat niistä tulee, kunhan saa vaan joskus valmiiksi.

Piti saada itselle uus pipo. Olen jo pitkään harkinnut, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Muillehan niitä olen kyllä tänä talvena tehnyt.. Kaisa SYT:täs (Satunnainen Ystävällinen Teko ravelryssa) mulle Virnan (ravelry) ohjeen, niin päätin tekaista sellaisen. Ohjehan on Jatan, jonka MarioMyssy on mun entinen lempparipipo.





Lankana on ihan vaan 7 veljestä, puikot alussa 3mm ja pitsissä 3,75mm. Mun nelosen pyöröpuikot ovat kadonneet mystisesti..

torstai 24. helmikuuta 2011

Lisää sukkia

Jep, sukkia taas kerran!

Tosin tällä kertaa vain yksi pari on ennättänyt valmiiksi asti.



Kyseessä on Serpentine Socks kirjasta Socks from the toe up, Wendy D. Johnson.
Puikot on 2,75mm knit pron 100cm pitkät pyöröt, varpaista aloitus ja kaksi sukkaa kerrallaan magic loopilla. Aloitus ollut 20. päivä helmikuuta ja tänään sain valmiiksi. Lankana on joku Nalle, vyöte oli jo kadonnut..

Kuvio hukkuu kieltämättä tuohon raidoittuvana lankaan.. Mutta kivat tuli silti, mun mielestä. Näiden piti lähteä siskolle synttärilahjaksi, mutta nyt arvon, että kehtaanko kuitenkaan.. Raidat menee miten sattuu, vaikka varpaista aloittaessa raidoitus täsmäsi aluksi aika hyvin, heittoa oli vain muutama silmukka. Kantapään kohdalla heittoa on jo monta kerrosta...
Sen lisäksi sukat on mulle just sopivat ja siskolle sais olla pienemmät. Pitäisinkö siis nämä itse ja tekisin siskolle toiset?

Kantapäässä oli mulle jälleen uusi tapa. Nimi on "Gusset heel", eikä ole mitään tietoa, onko sille joku suomalainen nimitys. Saati, että kuin yleinen tämä on. Minä kun en ole koskaan perehtynyt erilaisiin tekniikoihin tehdä kantapäätä.. Olen usein tehnyt sen, mikä ohjeessa lukee. Tämä oli erilaisen näköinen, mutta istuu jalkaan tosi hyvin. Voisin ehdottomasti tehdä toisetkin samalla tekniikalla.