White Christmas?

Jouluajatuksia

Mikä tuo Joulun?

Hmm. Se vaan tulee. Ei sitä mikään tietty asia tuo. Vaikka kyllähän sen odotus alkaa, varsinaisesti ensimmäisestä adventista, mutta nykyään etenkin taas lapsen kanssa siitä joulukalenterin ekasta luukusta.

Moni sanoo, että Joulu tulee tietystä tuoksusta. No, piparin tuoksu, torttujen tuoksu (hah, en muuten tee tänä jouluna torttuja, en jaksa tehdä taikinaa).
Jouluruokien, laatikoiden siis, kokkaaminen.
Sitä onkin luvassa huomenna ja ylihuomenna. Tänä vuonna teenkin kaverin kanssa yhdessä. Saapa nähdä, saadaanko aikaan syötävää  ruokaa ;)

Kukat eivät kuulu meidän Jouluun. Olen allerginen mm. hyasintille, joten sellaista ei meille Joulun aikaan tule. Tai jos joku tuo, joutuu valitettavasti ottamaan vastaan, koska en voi olla kyseisen kasvin kanssa samassa tilassa.. Vaihtoehtona tietysti olisi, että minä lähtisin...

Joulukuusi. Se kuuluu tietysti. Mutta ostokuusi, ainakin täällä Saksassa, haisee pahalle. Mutta ehkä sitä kestää.. Oli meillä adventtikranssikin, mutta hajotin sen jo osiin, koska se kuivui. Nyt on vain adventtinkynttilät jäljellä.

Joululaulut kuuluvat tietysti Jouluun. Olen vihdoinkin päässyt yli niiden yliannostelusta. Tai noh, siis tuntui että töissä ollessa (kaupassa) soivat ne yhdet ja samat aina.. Onneksi meillä töissä ei joululauluja soitettukaan kuin muutamana päivänä ennen aattoa. Ihan meidän henkilökunnan toiveesta, eikä kukaan asiakaskaan kai pistänyt pahaksi..
Silti tuntui, että niistä sai ihan tarpeekseen.

Kauneimmat joululaulut olisi tietysti yksi joulunodotukseen liittyvä, mutta tänä(kin) vuonna ne jäivät väliin. Adventtikirkossa kuitenkin käytiin.
Ja tietysti täällä meidän ensimmäiseen adventtiin kuuluuu suomalaisen seurakunnan joulujuhla. Suomalaista jouluruokaa ja kerholaisten sekä Suomi-koululaisten esityksiä.

Mutta sellaista. Joulu tulee, vaikka ei täällä ole siivottu juurikaan. Sairastan kolmatta-neljättä viikkoa putkeen, mies ollut koko ajan työmatkoilla. Tulee viikonloppuna kotiin, toivottavasti! Jouluruoat on tarkoitus tehdä pakastimeen valmiiksi.. Kuusi sitten aatonaattona ehkä..
Pakkastakin on viime aikoina ollut, lumi vielä olisi kiva yllätys. Sitä ei tosin taida olla tänäkään Jouluna edes Suomessa.

Ja yksi ehdoton asia on tietysti itsetehdyt joululahjat. Ne ovat se melkeinpä tärkein olleet viime vuosina. Joulu ei tule, jos ei ole tehnyt muutamaa lahjaa itse. Tänä vuonna määrä jäi vähäiseksi ja esimerkiksi sisko ei saa mitään itsetehtyä eikä mies, mutta ei voi mitään. Ensi vuonna sitten heidän vuoro, ehkä..
Lahjat on esitelty jo täällä blogissa ja tässä tuskin enää ennen Joulua tai edes koko vuonna valmistuu enää mitään. Mutta ensi vuonna on uudet jutut, tai sitten ei!

Mutta iloista Joulun odotusta kaikille lukijoille!

Huivi

Ja taas kun piti keksiä lahjaa, tuli huivi.
Saajan lempiväristä ei aavistustkaaan, joten otin sitten sitä mitä kaapissa oli. Ainakin on jouluista.



Malli: No ne Salomonin/Solomonin solmut, Love Knot
Lanka: Kitten Mohair 37g
Koukku: tais olla 5

Ihan kiva siitä tuli, olis tietty voinu tehdä kaikki langat, mutta en halunnut jätti-isoa, joten tuli nyt tämän kokoinen.

Meillä on sairasteltu.
Minulla on poskiontelo-korva-keuhkoputkentulehdus ja kuuri päällä. Korva kipu ja yskä olivat yhden päivän parempana, sitten iskivät takaisin. Ärsyttävää.
Ja nyt lapsi on taas tukkoinen ja yskähtelee ja aivastelee.

Palmikkosukat

No niin, taas yksi joululahja valmis. Enää tarvis saada yksi lahja valmiiksi. Vois hiljalleen pistää paketteja kohti Suomea, jotta voisi ajatella niiden ehtivän ennen joulua.
Vaikka kai uudenvuodenlahjatkin on kiva idea.




Malli: Das geniale Sockenbuch, miesten perinteiset palmikkosukat pienillä palmikoilla
Koko: 42/43
Puikot: 3,0mm bambuiset
Lanka: Nalle, 100g

Ja tässä välissä tuli Suomesta suru-uutisia, joten blogaus päättyy tähän.