Sukkia ja lapasia

Onkohan mulla ehkä lievää stressiä, kun käsitöitä valmistuu enemmän kuin aikoihin? Viimeksi lukioaikoina samaa vauhtia ;)
No, ehkä se tyssää tuossa kuukauden päästä kuin seinään tämä neulominen, kun koulutehtävät on tehtynä ja  tarvii vain, toivottavasti, odotella tutkintotodistuksen saamista...






Mutta lapselle lapaset. Ohje on Ullasta, Tuulian Ailin lapaset.

Ja sitten tein itselle sukat. Lankana on Regiaa ja muistaaksnei sain langan talvella vaihdosta, muistan jopa keneltä, mutta en sitä, mikä vaihto.. Aivan ihanan väriset tuli. Aloitin varpaista ja tein Gusset Heelin, Wendy D. Johnsonin ohjeen mukaisesti. Ehdottomasti mun tän hetkinen lempparikantapää.

  

Tämän vuoden sukkasatoon olin osallistuvinani, mutta sinne en ole saanut raportoitua. Ei ehdi, ei jaksa. Hyvä, että blogi pysyy edes jotenkuten ajantasalla... En osaa kuvitella sitä hetkeä, kun oikeasti koulu on ohi ja minulla on vapaa-aikaa. Koulu tunkee lonkeronsa kotiin ja töihin.  Työt sentään pysyy töissä ;) Joten ne eivät haittaa niin kovasti muuta elämää.. Paitsi kolmivuorotyössä tietysti on ne omat rasitteensa. Ja omat hyvät puolensa!

Sukat

Aloitin joskus toukokuun puolivälissä jostain vaihdosta saamastani saksalaisesta sukkalangasta paljon blogimaailmassakin puhutut Show-off stranded socksit (ravelry). Kantapäähän näissä sitä keskustelua aiheutti. Sukat ovat venyneet ja vanuneet keskeneräisinä, koska en ole oikein tiennyt, haluanko tehdä niitä. No, nyt tsemppasin ne valmiiksi, että mies saa syntymäpäivälahjan.

No, siinä ne nyt ovat. Jälkimmäinen kuva sukasta miehen jalassa ja se kantapää. Tuossahan tulee lisäykset siinä kantalapun kohdalla ja sitten pohjassa kavennetaan pois. En minä oikeen tiiä. Mun jalkaan sukka ei tietysti istunut mitenkään, koska oli liian iso. Muutenkin tuo kantapää ei oikein vakuuttanut minua. Kyllä se jalassa näytti olevan ihan ok. Vois kait tuon vielä joskus kokeilla omiinkin sukkiin.

Vauhtia on ja tuloksia syntyy!

Nyt on kauhea neulemojo päällänsä. Ihan uskomatonta. Valmistuneita on valmistunut ennätystahtia ja uusia on puikoilla tulossa koko ajan. Näiden nyt kuvattujen lisäksi olen tehnyt kaksi paria sukkia, joista ei ole valitettavasti kuvia, kun suuntasivat niin vauhdilla eteenpäin!
Ja minähän kävin Utajärvellä neulomassa Portti 2011 -tapahtumassa. Oli muuten ihan mahtavan huippu viikonloppu. Tapasin vanhoja ja uusia tuttavuuksia, ihastelin lankoja ja malleja ja juttelin ja söin hyvin. Ruoka oli siis niin hyvää, ettei tottakaan. Minä toivon todella, että Portista tulee perinne ja viimeistään ensi syksynä otetaan uusiksi. Merilän kartano toimi mielestäni loistavasti tässä tarkoituksessa, majoitustilat olivat kivat ja mikä parasta, paikka sijaitsee todellakin inhimillisen matkan päässä kotoa. Lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan oli todella hyvän pituinen ajanjakso neuloa ja höpötellä. Vedin myös elämäni ensimmäisen pajan, yritin opettaa ihmisiä neulomaan 2 sukkaa kerrallaan magic loopilla. Osa innostui, osa ei, mikä on täysin normaalia. Ihana oli kuulla, kun sunnuntaina osa pajalaisista tuli kertomaan, kuinka oivalsivat hommat ja olivat heti laittaneet puikoille sukkia. Lisäksi opetin pajan ulkopuolella ainakin yhdelle miten sukat aloitetaan kärjestä kaksi kerrallaan sekä miten itse luon silmukat kärjestä aloitettaviin sukkiin. Olikohan vielä muuta? Aivan huippua, että ihmiset tulevat kysymään ja iloitsevat neuvoista.

Järjestäjille ihan jätti-iso kiitos vielä täältä!

Mutta niin, ne neulomukset!

 

Nämä siis äidille, Whitbyt Nancy Bushin ohjeella kirjasta Knitting on the road. Tässä siskoni jalassa. Lankana 7 veljestä.

Lapaset lapselle 7 veljeksestä.

Ja lapselle sukat, Cascaden Heritage, kantapää Wendy D. Johnsonin Gusset Heel. Suosittelen kokeilemaan! Ja lankahan on ihanaa. Kuvat ie nyt ole kamalan onnistuneita.. Kärjestä aloitettu.